Tuulilankedon kunnostuksia jatketaan niittotalkoilla

Tuulilanketo on osa Friisilän perinnemaisemakokonaisuutta. Muun muassa Kerttulan kuntoportaat johtavat luontopolulle ja Tuulilankedolle. Tuulilanketo on pieni, noin 0,41 hehtaarin kokoinen perinnebiotooppi, joka on ollut aikaisemmin laidunhakaa. Laiduntamisen loputtua kedolle ilmestyi pikkuhiljaa puustoa ja vuosien saatossa keto kasvoi umpeen.

2000-luvun alussa Tuulilanketoa ryhdyttiin ennallistamaan Raisionjokilaakson luonnonsuojeluyhdistyksen toimesta. Umpeenkasvaneen kedon hoito aloitettiin kasvustoa harventamalla: esimerkiksi laajalle levinnyttä vadelmaa raivattiin pois ja ketoa niitettiin säännöllisesti. Pienen pinta-alan vuoksi käsin tehtävä niitto on Tuulilankedolle paras hoitomuoto.

Aluksi niittoja tehtiin kahdesti kesässä, mutta kedon elvyttyä niitto kerran kesässä on riittänyt. Yleensä keto niitetään elokuun alussa, jolloin kukkivat kasvit ovat jo ehtineet varistaa siemenensä maahan. Niittoa tehdään talkoovoimin ja Raision kaupunki on hoitanut talkoolaisille välineistöä sekä niittomassan pois viemisen. Hoitotalkoilla on saatu elvytettyä vanhoja ketokasveja. Seuraavat niittotalkoot ovat tiistaina 16.8. klo 17 alkaen.

Tervetuloa talkoisiin

Raisionjokilaakson luonnonsuojeluyhdistys järjestää Tuulilankedolla talkoot tiistaina 16.8. klo 17 alkaen. Talkoissa ketoa niitetään ja niittojäte haravoidaan. Yhdistys tarjoaa työvälineet, mutta myös oman heinäharavan voi ottaa mukaan sekä pukeutua säänmukaisesti. Yhdistys tarjoaa mehua talkooväelle. Kaupunki järjestää niittojätteen pois viennin alueelta.

Kokoontuminen Friisilän verstaiden pihalla ennen niittoalueelle siirtymistä. Myös myöhemmin voi tulla paikalle tai osallistua vain osaksi aikaa, talkoot kedolla kestävät noin pari tuntia.

Hoidon vaikutus näkyy lajistossa myönteisesti

Tuulilanketo on kallioketoa, jota reunustavat vyöhykemäisesti eri kuivuusasteiset niityt. Kedolla kasvaa nykyään edustavaa lajistoa, kuten pensasmaisia ja pylväsmäisiä katajia, mäkitervakkoa, keltamataraa, ahosuolaheinää, huopakeltanoa, lampaannataa, pölkkyruohoa, tuoksusimaketta, kissankelloa ja sikoangervoa. Kedolla kasvaa lisäksi tähkämaitikkaa sekä Manner-Suomessa rauhoitettua valkolehdokkia.

Tuulilankedon lajistoa on seurattu aika ajoin ja nyt Raision kaupunki on mukana ympäristöministeriön Helmi-elinympäristöohjelmasta rahoitettavassa Varsinais-Suomen Helmikunnat -hankkeessa. Kedon kasvillisuusselvitys ja hoitosuunnitelma päivitettiin kesällä 2021. Yhtäjaksoisesti jo lähes 20 vuotta kestäneen hoidon vaikutus näkyy lajistossa myönteisesti.

Päivitetyn hoitosuunnitelman mukaisesti ketoa varjostavaa puustoa raivattiin runsaasti viime keväänä ja maisema Friisilän verstaille ja kuntopolulle avartui. Lisäksi poistettiin puutarhoista kedolle levinnyttä tuomipihlajaa sekä haitallista vieraslaji terttuseljaa. Raivausten vaikutuksia seurataan ja tarpeen tulleen raivauksia jatketaan, jotta estetään kedon umpeenkasvu. Niittohoitoa jatketaan edelleen vuosittain. Niittämällä ja viemällä niittojäte alueelta pois estetään alueen rehevöityminen. Lisäksi huolehditaan ettei alueelle leviä vieraslajeja tai puutarhakarkulaisia.