Raisiossa jo odotellaan työllisyyspalveluiden tuottamista lähipalveluna

Raisiossa valmistellaan TE-uudistusta aktiivisesti ja paikallisesti rinnan työllisyysalueen vastuukunta Turun kanssa. Raision kaupungin sisäinen valmisteluryhmä kokoontuu säännöllisesti päivittämään tilannetta.

— Olemme alusta pitäen lähteneet siitä, että haluamme lähipalvelut tänne Raisioon, ja sen mukaisia valmistelutöitä tässä tehdään. Ajatuksena on, että Raision lisäksi voisimme tuottaa palveluita myös naapurikunnille, kertoo Raision kaupungin kaupunkikehitysjohtaja Samu Mattila.

Naapurikunnilla Mattila viittaa Turun seudun läntisiin kuntiin Maskuun, Mynämäkeen, Naantaliin, Nousiaisiin ja Ruskoon, joiden työnvälityksen asiakkaita Raisio suunnitelmien mukaan palvelee lähipalveluna ensi vuoden alusta. Raisiolle toimivaltaa delegoi vastuukuntana Turun kaupunki.

— Tämä kasvaa yhdeksi kaupungin isoimmista toiminnoista ensi vuoden alusta alkaen, ja siihen on panostettava vahvasti. Muutos on myönteinen, saamme palveluita lähemmäs, ja meidän vaikutusvaltamme kasvaa siinä, millä tavalla palveluita tuotetaan. Tosin kiirehän tässä tulee, Mattila toteaa.

Martinkatu 8 – elinvoimapalveluiden hermokeskus

Martinkatu 8:aan on tulossa työvoimapalveluiden toimipaikka palvelemaan koko läntisten kuntien aluetta, noin 4500 henkilöasiakasta ja alueen lukuisia yrityksiä ja työnantajia. Rakennuksessa toimii jo nyt yritys- ja kotoutumispalveluita, ja ensi vuoden alussa saman katon alle siirtyvät työllisyyspalvelut tulevat lisäämään synergiaa. 

— Tulossa on monipuolinen palvelu, joka tähtää työnvälityksen tehostamiseen, henkilöiden työllistymiseen ja osaavan työvoiman saatavuuteen yhteistyössä oppilaitosten ja muiden toimijoiden kanssa, lupaa Raision kaupungin työllisyyspalveluiden palvelupäällikkö Outi Niemi. 

Aikoinaan Raisiossa toimi itsenäinen työvoimatoimisto, kunnes se yhdistettiin hallinnollisesti Varsinais-Suomen TE-toimistoon. Vuoden 2017 joulukuussa paikallinen toimipaikka lakkautettiin Raisiosta kokonaan palveluiden siirtyessä Turkuun.

— Nyt ykkösajatuksena on ollutkin, että saavutettavuus ja paikallistason tuntemus paranevat. Meillä on kunnissa paljon paikallista tietoa, ja uskon sen auttavan kohtaannossa. Tiedetään ne toimijat, jotka täällä työllistävät, korostaa Mattila.

Kunnalla on paljon kontakteja yrityksiin, ja yritykset mielellään asioivat oman kunnan kanssa. Yrityksissä on myös niin kutsuttuja hiljaisia työpaikkoja. 

— Kun saadaan tähän työnhakijapuoli mukaan, pystytään paljon tehokkaammin välittämään töitä. Jos ei löydy sopivaa tekijää, pystytään rakentamaan osaamisen kehittämisen polkuja eli esimerkiksi suunnittelemaan koulutusta, Niemi pohtii.

Henkilökohtaista, asiakaslähtöistä ja yhdenvertaista palvelua

— Julkisten työvoimapalveluiden pitää olla yhdenvertaisia. Meillä kaikessa suunnittelussa nimenomaan halutaan alueellista yhdenvertaisuutta, että kaikkien kuntien palvelu olisi samantasoista. Toisaalta myös, että henkilöasiakkailla olisi entistä parempi mahdollisuus saada sellaista palvelua, joka heidän palvelutarpeeseensa liittyy, Niemi korostaa.

Lähipalvelumalli pyritään rakentamaan siten, että verkko- ja puhelinpalvelun ohella mahdollisuuksia henkilökohtaiseen palveluun on enemmän. Henkilökohtaisuus, paikallisuus ja tavoitteellisemmat prosessit ovatkin ne avainasiat, joita Outi Niemi toivoo uudistuksen tuovan mukanaan. Massojen pyörittämisen sijaan keskitytään palvelemaan kutakin asiakasta tämän tarpeiden mukaisesti.

— Asiakas tietäisi paremmin, kuka hänen asioitaan hoitaa, ja se olisi sama henkilö mahdollisimman pitkälle. Henkilö tuntisi tämän alueen koulutus- ja työmahdollisuudet. 

Yritysten näkökulmasta katsottuna yrityksellä olisi kontakti paikallistasolle, jonka kautta se saa kaiken työvoiman lisäämiseen liittyvän palvelun. 

— Hienoa, että nyt päästään tekemään ja kokeilemaan asioita vähän uudella tavalla, olemme innolla lähdössä tähän. Haluamme tätä uudistusta ja olemme tosi aktiivisesti mukana koko työllisyysalueen suunnittelussa. Koen, että täällä jo odotellaankin, että päästäisiin työn ääreen, Niemi iloitsee.

— Kyllä, ja jotain se kertoo, että olemme oma-aloitteisesti ilmoittautuneet lähipalvelukunnaksi ja mielellään tarjoamme palvelua myös muille kunnille. Haluamme olla aktiivisessa roolissa ja sillä tavalla saada vaikuttavuutta, Samu Mattila kiteyttää.

Teksti ja kuvat: Lea Froloff
Artikkeli on alun perin julkaistu Turku.fi-sivustolla osana Turun työllisuusalueen valmistelua.