Raisionlahden valumavesien yleissuunnitelma

Tavoitteena on saada kokonaiskäsitys Raisionlahteen valuvista vesistä ja pyrkiä vähentämään lahteen päätyvien haitta-aineiden ja kiintoaineksen määrää. Hankkeessa halutaan lisätä vesiluonnon monimuotoisuutta ja mahdollistaa alueen virkistyskäytön kehittämistä.

Raisionlahden valumavesien yleissuunnitelman tavoitteena on selvittää Raisionlahden valuma-alueiden potentiaali hulevesien määrällisessä ja laadullisessa hallinnassa ja luoda edellytykset Raisionlahden ekologisen ja laadullisen tilan paranemiseen. Hyötynäkökohtia ovat mm. hulevesitulvien ehkäiseminen, viihtyvyyden lisääminen, pienvesiluonnon säilyttäminen, monimuotoisuuden ja vesiensuojelutietoisuuden lisääminen.

Raisionlahteen ohjautuu valumavesiä puroja ja ojia pitkin, joista kaksi tärkeintä puroa ovat Piuhanoja ja Järvenoja. Näiden lisäksi norona suurimmaksi osaksi putkitettu Alhaistenoja. Tässä hankkeessa keskitytään näihin kolmeen pääuomaan

Piuhanoja

Piuhanoja saa alkunsa Maskusta ja virtaa Raisionlahteen. Sen valuma-alue on pinta-alaltaan noin 310 km2 ja pituus noin 7 km. Joen vesialueesta suurin osa on Raision yleiskaavassa merkitty maisemallisesti arvokkaaksi alueeksi.
Suurimpia Piuhanojan sivuhaaroja ovat Somersoja ja Kuuanoja. Kuuanoja yhtyy Piuhanojaan noin 1 km ennen sen laskemista Raisionlahteen. Kuuanojan pituus on noin 6,4 km ja sen valuma-alueen pinta-ala on noin 7,3 km2 eli noin 24 % Piuhanojan valuma-alueesta. Maaperä on pääosin savea ja kalliosaarekkeita. Kuuanoja saa alkunsa Raision Kullaanvuoren metsäalueelta. Alueella sijaitsee suoalueita ja pieniä sivuojia, joista virtaa vettä Kuuanojaan. Kuuanoja virtaa pelto- ja metsäalueiden läpi, ja se kulkee myös Raisio-konsernin tehdasalueen läpi ennen kuin se laskee Piuhanojaan.

Somersoja kulkee osittain asemakaavassa suojelualueeksi osoitetun, luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeän alueen läpi ja toimii merkittävänä valuntavesien kerääjänä ja ohjaajana Mahittulan ja Somersojan alueelta.

Järvenoja

Järvenoja saa alkunsa Raisiontien pohjoispuolella Maskussa, jossa Järvenoja jatkuu Murikonojana noin 800 m. Maskussa Murkionoja jatkuu Orjanojana, joka laskee Vaarjoen kautta lopulta Naantaliin Luikkionlahteen. Joen vesialue on Raision yleiskaavassa pääosin maa- ja metsätalousvaltaista ja osittain virkistys- ja viheraluetta. Itse Järvenoja laskee kaakkoon Raisionlahteen. Järviniityn alueella on sijainnut 1700-luvulla Ristijärvi, joka kuivattu jatkosodan jälkeen viljelysmaaksi.

Järvenoja on tunnistettu jo aiemmin alueeksi, jossa tarvitaan vesienhallinnan tehostamista. Järvenojan alueella on säännöllisesti tulvaongelmia, muun muassa uoman liettymisen ja umpeenkasvun seurauksena. 

Alhaistenoja

Alhaistenojan valuma-alue luokitellaan välialueeksi pienen pinta-alansa vuoksi (noin 5,5 km2). Valuma-alue on lähes täysin viemäröity, koska se sijoittuu Raision keskustan alueelle, avo-ojaa siinä on noin 1,5 km, joka sijaitsee asemakaavoitetulla alueella. Ojaan on tehty toimenpiteitä padottamisen ehkäisemiksi mutta tarkempia tarkasteluja valumavesien määrien ja laadun käsittelyille ei ole tehty.

Toimenpiteet ja tavoitteet

Hankkeen tavoitteena on saada laadittua suunnitelmat tulvimisten ehkäisemiseksi ja rakentaa viivytystä, jolla voidaan vaikuttaa vesien laatuun. Toimenpiteitä ovat mm. kaksitasouomaratkaisut, tulvatasanteet ja viivytyspainanteet. Hankkeen etenemisen ja tavoitteiden saavuttamisen kannalta on tärkeää, että Raisionlahteen päätyvät vesimäärät selvitetään kaikista kolmesta Raisionlahteen purkautuvasta pääuomasta ja samalla tietoja verrataan paikallisiin sademääriin. 

Kesän ja syksyn 2024 aikana valuma-alueelle tehdään puro - ja pienvesi-inventointi ja luontoselvitys.  Puro - ja pienvesi-inventoinnissa  valuma-alueelta selvitetään pienvedet, esimerkiksi kosteikot, lammet ja norot, joita voitaisiin mahdollisesti hyödyntää, tai jotka tulee vähintään huomioida, hulevesien hallinnassa. 

Luontoselvityksessä Alueelta selvitetään luontotyyppi- ja kasvillisuusselvityksen lisäksi alueen luontotyypeille potentiaaliset direktiivilajit: sudenkorennot, viitasammakko, saukko ja linnut.

Samoin valuma-alueen vesien virtaama -ja vesienlaadun mittaukset on aloitettu toukokuussa 2024 . Virtaamamittaukset tehdään viideltä havaintoasemalta hetkellisinä mittauksina. Hulevesien laatua ja vesistökuormitusta seurataan vesinäyttein. . Näytteistä analysoidaan kokonaisfosfori ja -typpi, kiintoaine, sameus, pH, sähkönjohtavuus, ammoniumtyppi ja tarvittaessa suolistoperäiset bakteerit. Mittausasemat ovat Järvenojan alaosa, Alhaistenoja, Piuhanjoen alaosa, Kuuanojan alaosa ja Somerojan alaosa. Tutkimuskertoja on vuodessa 10 kpl, maalis-toukokuu, kesä-syyskuu ja loka-joulukuu

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus on myöntänyt hankkeelle avustusta 145 800 euroa vesien -ja ympäristönhoidon edistämiseksi. 

Hankeaika on 29.11.2023 - 16.10.2026