Jokilaakso

Raisionjoen rinnalla kulkeva Jokilaaksonpolku muuttui syksyllä 2019 asvalttipintaiseksi pyörätieksi. Sen linjaus kaartuu kauniisti Papinkallion puiston läpi Punttamäenpolulta  Huhkon padolle. Alajuoksulla joen ylittää uusi puurakenteinen silta. 

Huhkon pato luonnonmukaistettiin vuonna 2020 pohjapadoiksi ja kivikkomainen tekokoski muistuttaa erehdyttävästi luonnonkoskea. Kalaportailla on parannettu joen ekologista tilaa ja vaelluskalojen nousu Raisionjokeen on mahdollista tulevaisuudessa. Pikapyörätie ja kosken ennallistaminen on lisännyt jokilaakson ulkoilu- ja virkistysmahdollisuuksia merkittävästi.

Mullin sillalta Huhkon padolle johtavan kevyenliikenteenväylän varressa on tehty maisemointitöitä ja sinne on istutettu 82 metsätammea (Quercus robur). Papinkallionpuistossa, vesirajan tuntumassa, on paljon suuria tervaleppiä ja 1970- 80 luvulla istutettuja terijoensalavia. Raisionjoen molemmille puolille, rannan lehtomaastoon on istutettu erilaisia lehti- ja havupuita.

Joen rannalla on pilarimainen, Helsingin Meilahdesta 1978 löytynyt, tervalepän erikoismuoto (Alnus glutinosa ’Quergifolia’), jonka lehdet muistuttavat tammenlehtiä. Pohjois-Amerikan itäosista kotoisin olevalla valkosaarnella (Fraxinus americana) on kaunis keltainen ja purppuran punainen syysväri. Myös idänsaarnilla (Fraxinus chinensis v. rhynchophylla) syysväri vaihtelee oranssinruskeasta loistavan viininpunaiseen. Puu pudottaa kauniit, suuret lehdykät aikaisin syksyllä ja tulee lehteen myöhään keväällä. Kosteissa, jopa märissä kasvupaikoissa viihtyvä mustasaarni (Fraxinus nigra) on Pohjois-Amerikan pohjoisimmissa oloissa viihtyvä saarnilaji. Mantshuriansaarni (Fraxinus mandshurica) on kotoisin Itä-Aasian vuoristorinteiltä ja jokilaaksoista.

Tavallisen metsätammen (Quercus robur) lisäksi joen rannalle on istutettu purppuratammea (Quercus coccinea), jonka syysväri on tulipunainen. Keskilännentammi (Quercus ellipsoidalis) on kotoisin Pohjois-Amerikan suurten järvien länsi- ja lounaispuolelta ja sen syvähalkoiset teräväkärkiset lehdet saavat syksyllä upean viininpunaisen syysvärin.

Metsälehmuksen (Tilia cordata) lisäksi alueelle on istutettu Pohjois-Korean ja Venäjän alueilta kotoisin olevaa amurinlehmusta (Tilia amurensis).

Jokilaaksoon on istutettu myös kynäjalavaa (Ulmus laevis) ja euroopanpähkinäpensaita (Corylus avellana).

Lehtipuiden lisäksi ylemmäksi rinteeseen on istutettu havupuita, kuten siperianpihtaa (Abies sibirica), makedonianmäntyjä (Pinus peuce) ja douglaskuusia (Pseudotsuga menziesii).