Ystävyydenpuisto
Kaupungintalon ympäristö on nimeltään Ystävyydenpuisto ja se rakennettiin vuonna 1981 kaupungintalon rakentamisen yhteydessä. Alue on ollut ennen maalaistalon pihapiiriä, mistä kertovat vanhat syreeni- ja juhannusruusuistutukset, maakellari ja suuret vaahterat. Teknisen keskuksen sivuoven edessä oleva kuusi on kasvanut jo 1800-luvulla J.O. Nikulinin omistaman Nokila-nimisen talon pihalla.
Etupihan kasvillisuus
Kaupungintalon parkkipaikan ympärillä kasvaa puistolehmuksia ja punatammia sekä Raisiontien varressa euroopanvalkopyökkejä.
Kävelytien vieressä olevissa pitkissä pensasriveissä kukkivat keväällä japanin-ja tarhamangnoliat sekä heinäkuusta syksyyn saakka syyshortensiat.
Viheralueelle on istutettu myös rusokirsikka, amerikanvalkopyökki sekä euroopanvalkopyökki.
Kaupungintalon edustalla olevat muotoon leikatut vuorimännyt ovat istutettu pihan rakentamisen yhteydessä vuonna 1981.
Tiilialtaassa kasvaa komealehtinen amerikanjalopähkinä ja rakennusten välissä kauniisti kukkiva kultasade.
Ruukuissa kesäkukat vaihtuvat joka vuosi ja sinisarjat koristavat piha-aluetta. Harkon edessä on suuri intiankannapenkki.
Raisiontien varren euroopanpyökit ovat kauneimmillaan keväällä, jolloin niihin puhkeaa läpikuultavat, kauniin vihreät lehdet. Lokakuussa puut saavat kuparin- tai pronssinhehkuisen syysvärin.
Takapihan kasvillisuus
Kaupungintalon takana, kallioesiintymän ympärillä, on laaja perennamaa, jota rajaa Kurun harmaa nupukiviraita.
Alueelle on istutettu lukuisia perennalajikkeita sekä suikero- ja punavihmaa, höyhenpensasta ja sirotuomipihlajaa sekä matalia havuja.
Vanhan maakellarin kummulle, vaahteran seuraksi, on istutettu tuoksuorvokkia, ruohokanukkaa, kallioimarretta ja sinivuokkoja.
Vanhan puuston sekaan on istutettu mm. euroopan- ja karoliinanvalkopyökki, sahalininkorkkipuu, pensylvanianvaahtera sekä amerikanhumalapyökki. Lisäksi alueelta löytyy keltahevoskastanja, katsura ja lakkipuu.
Japaninmagnolian lisäksi puistossa on kellokuusama, jalo-onnenpensas sekä alppiruusuja. Puiston aurinkoisella puolella on 25 rusokirsikkaa sekä yksi kerrottukukkainen linnunkirsikka.
Ystävyyskaupunkeja
Kingisepp Venäjällä ja Sigtuna Ruotsissa ovat olleet Raision ystävyyskaupunkeja jo vuodesta 1975. Kahdenkymmenen vuoden ystävyyden kunniaksi, puistoon istutettiin tammet ja vuonna 1995 serbiankuusimetsikkö. Unkarin Csongrad solmi ystävyyssuhteet Raision kaupungin kanssa 1990, jonka muistoksi on istutettu taatanpihlaja. Balkaninhevoskastanja muistuttaa Viron Padisen ystävyystoiminnasta, joka alkoi vuonna 1994.
Pehr Kalmin muistopuu
Vuonna 2016 tuli kuluneeksi 300 vuotta suuren suomalaisen luonnontutkijan ja tutkimusmatkailijan Pehr Kalmin syntymästä. Sen kunniaksi Ystävyydenpuistoon on istutettu, Appalakkien vuoristosta kotoisin oleva, keltakukkainen hevoskastanja. Suuri muistokivi on pilkullista kakoliittia, joka on louhittu Kakolanmäen kalliosta.
Uho-taideteos
Maarit Nissilän Uho-teos hankittiin Eero Rantasen säätiön taidekokoelmaan syksyllä 2017. Vuodelta 1985 oleva pronssinen taideteos seisoo Kaupungintalon takapihalla, suuren kiven päällä. Teos huokuu yritystä, voimaa ja ponnistelua, jota myös Killi ja Nalli käyttivät rakentaessaan Raision kivikirkon. Uho on variaatio teoksesta, jolla Nissilä osallistui Killin ja Nallin muistomerkkikilpailuun vuonna 1983. Silloin luonnos lunastettiin ja valituksi tuli kaupungintalon edustalla oleva kuvanveistäjä Harry Kivijärven punagraniittiveistos.
Kirkonrakentajat Killi ja Nalli
Kuvanveistäjä Harry Kivijärven (1931 - 2010) massiivinen punagraniittiveistos, Kirkonrakentajat Killi ja Nalli, sijaitsee kaupungintalon ja kirkon välisellä maakummulla. Veistos liittyy vanhaan Topeliuksen Maamme-kirjan tarinaan, jonka mukaan Raision kirkon rakensivat jättiläiset Killi ja Nalli. Veistos paljastettiin vuonna 1983.
Kosminen lintu
Venäläisen kuvanveistäjä Viktor Mitroshinin (s. 1955, Tseljabinski) graniittiveistos Kosminen lintu sijaitsee Harkon vieressä puistikossa. Veistokseen on kaiverrettu teksti Kolmen kulttuurin kohtaamispaikka – Raisiossa tehtyihin arkeologisiin löytöihin perustuen. Teos kuvastaa myös Eero Rantasen säätiön taidekokoelmien kolmea painopistettä, jotka ovat suomalainen, venäläinen ja virolainen taide.
Raision kaupungin 40-vuotis tammi
Ystävyydenpuistoon istutettiin vuonna 2014 Raision kaupungin 40-vuotisjuhlatammi, jonka ympärille tehtiin nupukivireunus ja asennettiin muistokivi laattoineen.
Sotaveteraanien muistokivet
Raisiontien viereisessä mäntysaarekkeessa on kaksi sotaveteraanien muistokiveä. Raision Sotaveteraanit ry on pystyttänyt Veteraanipaasin vuonna 1989 ja Raision kaupunki vuonna 1997. Veteraanipaasin viereen istutettiin Puun päivänä, vuonna 2006, pilarin mallinen kataja, joka alkuperä on erään sotaveteraanin puutarhasta.
Kallion kupeessa kasvaa upeiden mäntyjen lisäksi suomalaisia katajia sekä sikoangervoa, ajuruohoa, kissankelloa ja mäkimeiramia. Sininen keto-orvokki on kasvanut luontaisesti Veteraanikalliolle ja täyttää sen kukkasillaan.
Villiviini
Villiviinin sisääntulon edustalla on metallipylväät, joita verhoaa villiviinikasvusto. Talon takana kukkivat rusokirsikat ja koristeomenapuut. Talon edustalla olevalla puistokaistaleella on kyynelkoivun lisäksi Raision kaupungin suurin rusokirsikka.