Nikulininaukio

Sijainti kartalla

Tasalassa, Torikujan kulmauksessa oleva pieni aukio on rakennettu 2023 ja samalla myös se on saanut uuden nimen.

Aukion nimi, Nikulininaukio, tulee Johan Oskar Nikulinin (15.10.1869-7.8.1951) mukaan, joka oli merkittävä henkilö Raision historiassa 1800-luvun lopulta 1900-luvun puoliväliin saakka. Nikulinin asuinpaikka oli nykyisen kaupungintalon paikalla ja sen ympäristössä. Nuoruudessa hän oli kirvesmies ja rakentaja, erityisesti hirsisalvosten tekijä. Hän suoritti myös kahdenkertaisen kirjanpidon kurssin ja pystyi hyödyntämään taitojaan monella alueella.

Hänen maatilansa ulottui nykyisen Kerttulan aukion alueelle ja kasvattamiaan tuotteita hän myi lauantaisin Turun torilla. Hän kasvatti myös mehiläisiä, joten hunaja ja leipomotuotteet olivat myös hänellä torimyynnissä. Myöhemmin Nikulin toimi tukkukauppiaana ja hautausurakoitsijana. Hänen hankkimansa kuorma-auto oli todennäköisesti paikkakunnan ensimmäinen.

Nikulin perusti vuonna 1903 Raision Osuusliikkeen, joka toimi Ahtilan talossa, nykyisen kaupungintalon teknisen keskuksen paikalla. Osuusliikkeessä toimi myös posti ja Nikulinin vuonna 1920 perustama Säästöpankki, jossa hän toimi kirjanpitäjänä ja hoitajana. Vuonna 1925 Nikulin oli perustamassa Raision Osuuskassaa ja toimi sen johtajana.

Toimelias mies ehti olla myös Raision VPK:n päällikkönä vuosina 1905-1924. Hän toimi myös Raision kunnan kassanhoitajana ja kirjanpitäjänä, jossa hänelle kuului maksujen ja verojen perintä.

Vapaa-aikana hän soitteli tenoritorvea perustamassaan Raision Maamiesseuran Torvisoittokunnassa. Kauppamiehenä hän harrasti myös huutokaupoissa käyntiä ja myi edelleen ostamiaan tuotteita.

Aukion rakentaminen

Kulmauksen syvennys on nostettu samaan tasoon Torikujan kanssa, jolloin alueen käyttö on tullut monipuolisemmaksi. Istutusaltaat on tehty corten- teräksestä. Alue on laatoitettu yhteneväiseksi Torikujan kanssa ja laatoituksen kuvio jatkuu samanlaisena koko alueella.

Istutusaltaiden yhteyteen ja talojen seinustoille on sijoitettu penkkejä. Istutusaltaissa ja penkkien yhteydessä on matalia pollareita ja alueen keskellä 6,5m korkea valaisinpylväs, josta on suunnattu kiveykselle pyöreitä kuviovaloja.

Kulmauksessa oleva suurin istutusallas kukkii keväästä syksyyn. Altaan kulmauksessa on höyhenpensas (Fothergilla major), jonka pörröiset kukinnat muistuttavat pulloharjaa. Kermanvalkoiset kukinnat tuoksuvat makealta hunajalta. Syysväri voi olla keltainen ja osittain punainen.

Toukokuun loppupuolella kukkivat kauniit atsaleat, joiden lehdet puhkeavat samoihin aikoihin kukkien kanssa.  Japanin vuoristosta kotoisin olevalla keisariatsalealla (Rhododendron albrechtii) on syklaaminväriset kukat. Perhosatsalean (Rhododendron vaseyi) kukkien väri vaihtelee vaaleanpunaisen eri sävyissä ja se on kotoisin Pohjois-Carolinan vuoristosta. Kotimaisia atsaleoja ovat puistoatsalea (Rhododendron 'Onnimanni'), jolla on tummankeltainen, tuoksuva kukinta ja (Rhododendron 'Illusia'),  jolla on valkoiset kukat. Sen valkoisten kukkien ylimmissä terälehdissä on tummankeltainen laikku. Puistoatsaleoissa on loistavanpunainen syysväri. Ryhmän väripilkku on pitkään kukkiva kelta-atsalea (Rhododendron luteum), jonka kukat tuoksuvat voimakkaasti. 

Keskikesällä kukintaa jatkaa jalohortensia (Hydrangea 'Summer Love'). Sen nuput ovat ensin limenvihreät, jonka jälkeen kukat avautuvat vadelmanpunaisena tai utuisen violettina maan happamuuden mukaan.  Istutusaltaan reunaa kiertää ikivihreä grönlannin hanhikki (Potentilla tridentata 'Nuuk').

Istutusryhmän erikoisuutena on kesän alussa kukkivat leveälehtikalmiat, jotka kasvavat luontaisena Pohjois-Amerikan itäosissa. Se on ainavihanta pensas, jonka nuput ja kukat ovat erikoisen ratasmaisia ja ne muodostavat sarjamaisen kukinnon. Kalmia latifolia 'Elf' on valkoinen, 'Schocra' tummanpunainen ja 'Carousel' punavalkokirjava.

Torikujan vieressä olevassa pienessä istutusryhmässä tähtimagnolia (Magnolia stellata ’Rosea’) kukkii ensimmäisten joukossa. Tummanpinkeistä kukan nupuista aukeavat tuoksuvat, valkeat kukinnot.  Kukat ovat tähtimäisiä ja kerrottuja ja vaalenevat kukinnan edetessä lähes valkoisiksi. Altaassa on myös gentinatsalea ('Rhododendron 'Aamurusko'), jonka kukat ovat hehkuvan oranssinpunaiset ja ylimmässä terälehdessä on oranssinkeltainen täplä. 

Altaan keskellä on sirolehtistä japaninkuunliljaa (Hosta lancifolia) ja suurikukkaista päivänliljaa (Hemerocallis ’Ruffled Apricot’), jonka kukkien terälehdissä on viehättävää röyhelöä. Japaninkuunliljan sirot laventelinsiniset kellokukat ilahduttavat loppukesällä. Reunavyöhykkeenä kiertää osittain ainavihanta grönlanninhanhikki (Potentilla tridentata ’Nuuk’).

Aukion keskellä olevassa istutusryhmässä on tiheäkasvuinen serbiankuusen (Picea omorica ’Nana’) kääpiömuoto. Kuusi on hidaskasvuinen mutta kasvaa jopa neljä metriä korkeaksi ja lähes kolme metriä leveäksi puuksi. Kuusen seurana on näyttävä jalokurjenpolvi (Geranium ’Rozanne’), joka kukkii koko kesän pakkasiin asti. Kurjenpolvella on suuret violetinsiniset kukat, joissa on valkoinen nielu. Kaunis lehdistö saa syksyllä oranssinpunaisen syysvärin. Istutusryhmässä on myös tarhakurjenpolvi (Geranium x magnificum), joka on kukkii heinäkuussa isoin lilansinisin kukin.

Istutusaltaan reunoilla on mätästävä grönlanninhanhikki, jonka pienet lumivalkeat kukat avautuvat kesä-heinäkuussa.