Keskuspuisto

Keskuspuiston pinta-ala on 4 hehtaaria alkaen Raisiontieltä ja rajoittuen pohjoisessa Kerttulan urheilukeskukseen sekä toisessa suunnassa Hulvelan palvelutalon ja Kerttulantien väliselle alueelle. Puisto on merkittävä viher- ja virkistysvyöhyke, jonka läpi kulkee vilkas Pohjoisraitti. Puistoon pääsee parhaiten idästä Lautamiehenkadun tai Seksmanninkadun päistä, lännestä Klemelänkadun päästä.

Puiston lehtipuina on mm. mantsurianjalopähkinää, valko- ja euroopanpyökkiä, puna- ja metsätammea, japaninpihlajaa, marjaomenapuita, mustamarjaorapihlajaa sekä koristekirsikoita.

Havuina on käytetty kotimaista alkuperää olevien katajien eri muotoja. Uusia puuistutuksia ovat mm. punapyökki, punahevoskastanja, riippakatsura, riippapunapyökki, punatupelo ja amerikanhumalapyökki. Suomen täyttäessä sata vuotta vuonna 2017, puistoon istutettiin muistotammi.

Keskuspuiston alueella olevan männikön katveeseen on istutettu lamoeuroopanmarjakuusia ja köynnöshortensioita, jotka kiipeilevät suurten maakivien päälle. Koko alue on katettu kivituhkalla ja valopollarit luovat männikköön oman tunnelmansa.

Raisiontien siltaluiskiin on istutettu seppelvarpua sekä marjaomenapensaita, joiden punertavat nuput aukeavat puhtaan valkoisena kesäkuun alussa. Leikkikentän loistojasmikkeet aloittavat kukintansa kesäkuun lopulla ja Arkadin edessä mustilanhortensiat heinäkuun puolella. Klemeläntien kerrostalon edustalla on juhannus- ja norjanruusua.

Nurmikentän keskellä olevassa perennamaassa, jota kutsutaan muotonsa vuoksi Afrikkamaaksi, laajimmat kasvustot muodostavat kurjenpolvet, siperianunikot, maksaruohot, sammalleimut ja ajuruohot.

Perinteisten perennojen lisäksi kukkamaata koristavat lukuisat luonnonvaraiset kasvit kuten sikoangervo, kissankello, mäkitervakko sekä hieta- ja pulskaneilikka. Ison kallion kupeeseen on istutettu mm. katajia, siperiankurjenmiekkoja ja kurjenpolvia.

Lammikko

Puiston keskeltä löytyy asvalttipohjainen matala lammikko, jonka vieressä kasvaa terijoensalavia. Puiston lammikko ei ole tarkoitettu kahlaamiseen, koska vesi ei ole puhdasta ja altaan pohjassa voi olla lasia tai muuta roskaa. Kaupunki ei vastaa altaan väärästä käytöstä aiheutuneesta sairastumisesta tai tapaturmasta.

Keto

Puiston pohjoisosassa sijaitsee n. 0.5ha laajuinen mänty- ja katajavaltainen keto- ja niittyalue, jolle on istutettu kotimaista alkuperää olevia, erimuotoisia katajia. Aurinkoisella rinteellä kasvaa erilaisia keto- ja niittykasveja kuten päivänkakkaraa, sikoangervoa, verikurjenpolvea, kissankelloa, metsäkurjenpolvea, käenkukkaa ja oranssikeltanoa.

Aprillipäivänä 2019 kedon reunaan pystytettiin kolme metriä korkea hyönteishotelli, joka on tehty kookkaasta kuusen rungosta. Hotellissa on 48 kerrosta ja 1440 reikää, jonne mm. erakkomehiläiset voivat tehdä pesänsä.

Puiston alueelta on löydetty merkkejä rautakautisesta asutuksesta ja on näiltä osin muinaismuistolain suojaama.

Kuntokeidas

Keskuspuiston alueella on aikuisten liikuntaan tarkoitettu Kuntokeidas, jossa on laaja valikoima ulkoliikuntavälineitä. Suuren suosion saanut ulkoliikuntapaikka on ympäröity keväästä syksyyn kukkivilla kasveilla. Keskuspuiston leikkipaikka taasen tarjoaa monenlaista aktiviteettia lapsille ja nuorille.

Keskuspuisto on mielenkiintoinen yhdistelmä luontoa ja rakennettua viheraluetta. Raisiolle tyypilliset mänty- ja katajavaltaiset keto- ja kalliosaarekkeet tuovat vaihtelua ja ilmettä tähän keskustan kyljessä sijaitsevaan laajaan puistokokonaisuuteen.