Karmelinpuisto

Puiden alla kukkivat siniset scillat.

Sijainti kartalla

Karmelinpuisto on 4,45 hehtaarin suuruinen, lehtomainen puistoalue Ihalan koulun ja Vaisaarenpuiston välissä. Puisto muodostuu tasaisesta keskusalueesta ja puuvaltaisista, ympäröivistä maakummuista, joita kiertävät valaistut puistokäytävät. Uloimman puistokäytävän pituus on 520m ja se on lenkkeilijöiden suosiossa.

Vihreitä koivuja rehevällä nurmialueella.

Vuonna 2000 puistoon istutettiin Suomessa luonnonvaraisena kasvavia jaloja lehtipuita mm. kynä- ja vuorijalavaa, metsätammea sekä lehtosaarnea ja metsävaahteraa. Kaikkien lehtipuiden ja pensaiden lisäysmateriaali on kerätty Suomen luonnosta. Havupuina  puistossa on ulkolaista siperianpihtaa. Puiston keskusalueen euroopanpyökit ovat Riilahden kartanon pyökkimetsästä, Raaseporin Bromarvista.

Euroopanpyökin keltaisia oksia, taustalla näkyy kivilabyrintti.

Puistokäytäviä reunustavat Kittilän taikinamarjat, kalliotuhkapensaat ja lehtokuusamat sekä syksyllä punaisin marjoin hehkuvat metsäruusut ja koiranheidet.

Koiranheisien marjat ovat kirkkaan punaiset.

Käytävien varrelta löytyy myös orapaatsamaa ja orjanruusua.

Pähkinäpensaita syysvärissä.

Puistossa on kaikkiaan n. 1000 pähkinäpensasta, joiden alkuperä on eri puolilta Suomea. Luonnosta kerättyä lisäysmateriaalia on Nokialta, Aulangolta, Kustavista, Korppoosta, Töysästä, Bergöstä, Toijalasta, Naantalista, Halikosta, Mustilasta, Ruukista. Oulujoelta ja Kaarinan Räfnäsistä. Karmelinpuistossa on myös edellä mainittujen pensaiden jälkeläisiä jotka ovat lisääntyneet luontaisesti alueella.

Puuston kasvaessa alueelle muodostuu lehtomainen pienilmasto puiden latvuston ja pähkinäpensaiden varjostaessa reunavyöhykettä. 

Koiranheiden oksia keltaisessa syysvärissä, punaisia marjaterttuja.

Puiston keskusalueella sijaitsee kuvataiteilija Tarja-Orvokki Virtasen sekä lasten ja nuorten kuvataidekoulun suunnittelema kivilabyrintti. Vehmaan punaisesta graniitista koottu massiivinen kiviteos pohjautuu 1100-luvun hopeisen filigraanisoljen ornamenttiin, joka on löytynyt Mahittulan Tuomolan kalmistosta.

Etualalla kivilabyrintti, taustalla keväisiä puita.

Vaaleanpunainen kevättähti.

Keväällä puistossa puhkeavat kukkaan tuhannet sipulikukat kuten isokevättähdet, englannin-, espanjan- persian- ja idänsinililjat, posliinihyasintit ja parvitulppaanit sekä kirjopikarililjat ja karhunlaukat.

Parvitulppaanit kukkivat runsaasti puistossa.

Valkoiset, siniset ja vaaleanpunaiset heinätähdet ovat kotoisin Etelä-Amerikan vuoristoseuduilta. 

Punakukkainen jalokiurunkannus puistossa.

Ensimmäisiä kukkijoita ovat keltaiset talventähdet, lumikellot ja kevätlumipisarat.

Keltaisena kukkivia talventähtiä Karmelinpuistossa.

Erikoisen näköisiä kukkijoita ovat tarha-, ruso- ja oregoninkoiranhampaat.

Keltaisia koiranhammasliljoja, aurinko paistaa taustalla.

Alueelta löytyy myös kevätesikkoa, kesälumipisaraa, pystykiurunkannusta, metsäkurjenpolvea, lehtomaitikkaa sekä sini- ja valkovuokkoja.

Etualalla purppuran värisiä koiranhammasliljoja, taustalla scilloja.

Kävelyteiden varressa sekä pienellä niityllä kasvaa runsaasti kirjopikarililjoja ja niittykulleroa.

Valkoisia ja liloja pikarililjoja Karmelinpuistossa.

Puistoon on tuotu myös maapuita, jotka tarjoavat lahotessaan hyvän elinympäristön monille hyönteisille ja sienille.

Koivun runko lahopuuna kauniissa kesämaisemassa.

Rentukankukassa on hyönteinen.

Alakoululaisenankeen varrella, on 190 m pitkä kosteikko-oja, jossa kasvaa rentukoita, mukulaleinikkiä, keltaisia ja valkoisia iiriksiä, pärskäjuuria sekä rantakukkaa.

Kosteikko-ojassa kasvaa keltakurjenmiekkoja.

Puun päivänä 2019 Karmelinpuiston keskusalueelle istutettiin kolmenlaisia surukuusia. 'Haapaisten Kulta' on kapea latvuksinen kuusi jonka kullankeltaiset uudet versot muuttuvat juhannuksen jälkeen vihreäksi. 'Hienohelma' on normaalia surukuusta leveämpi ja on muodoltaan pylväsmäinen. 'Punapaula' on surukuusen värimuunnos, jonka uudet versot ovat keväällä upean punaiset.

Kuusen punaiset. keltaiset ja vihreät vuosikasvaimet.

Syksyllä 2020 Karmelinpuiston läpi kulkeva Kaurinraitti jatkettiin Konsantielle asti. Ihalan koulun ja teollisuusalueen välinen maasto muotoiltiin uudelleen ja kävelytie linjattiin alueen läpi. Myös Karmelinpuiston vanhaan osaan yhdistettiin kävelytien toinen haara. Karmelinpuiston reunassa kulkeva runsasvetinen oja ohjattiin kulkemaan uuden alueen halki. Maisema saatiin elävöitettyä pienillä kumpareilla ja kävelyteiden väliseen maastoon muotoiltiin lammikko. Alueen läpi virtaa suuret määrät sulamis- ja sadevesiä lammikon toimiessa samalla hulevesivarastona.

Japanintuomi kukkii lammikon reunalla.

Lammikon rannalle on istutettu kosteikko- ja vesikasveja.

Sinikukkainen siperiankurjenmiekka lammen rannalla.

Kaurinraitin reunaa myötäilee rivi euroopanpyökkejä (Fagus sylvatica) ja pensasryhmissä kasvaa samoja luonnonvaraisia pensaita mitä puiston vanhalla puolella on käytetty.

Taikinamarjalla on punaiset marjat.

Taikinamarja, lehtokuusama ja koiranheisi muodostavat penkkitaskuihin ja pyökkien väliin rehevän pensasvyöhykkeen. Puistoon on istutettu myös valkopyökkejä (Carpinus betulus) ja erilaisia luonnonvaraisia ruusuja ja niiden lajikkeita.

Vaaleanpunainen kerrottu ruusu.

 

 

Liitteet