Kisakylä

Sijainti kartalla

Kisakylän rakentamisen yhteydessä myös Kerttulantien ympäristö on uudistunut. Kerttulan liikuntakeskuksen ja Kaupinkadun risteykset ovat muuttuneet kiertoliittymiksi. Kisakadun varteen on istutettu kapeita, pylväsmäisiä pilaritammia (Quercus robur f. ’Fastigiata Koster’), joilla on kullankeltainen syysväri. Kerttulantien varteen on istutettu eksoottisia pylväsotatammia, joiden lehti on syvään liuskainen (Quercus palustris fastigiata 'Green Pillar'). 

Kiertoliittymien keskiöt ovat ladottu noppakivistä ja ympyröiden kehällä on vuorotellen mustia, punaisia ja harmaita kivipollareita. Kivien saumoihin on istutettu viittä erilaista luonnonkasvia. Kuivassa viihtyvät ketoneilikka, keltamaksaruoho ja kissankello sekä mäkitervakko ja kangasajuruoho.

Pertti Karppisen olympiamenestyksen muistoksi tehty Citius, Altius Fortius- patsas on saanut seurakseen valkokukkaisia tarhakirsikoita (Prunus x goudouinii 'Schnee'), joilla on upea keltaisen punaoranssi syysväri.

Kerttulantien puurivistön päässä on mongoliantammi (Quercus mongolica), jonka upeat lehdet voivat kasvaa jopa 20cm pituisiksi. Männikkökumpujen edustalla on 15 kartiovalkopyökkiä (Carpinus betulus ’Lucas’), joka on soikean ovaalin muotoinen, kaunislehtinen puu. Sen lehdet pysyvät talvella pitkään puussa ja muuttuvat syksyllä ruskehtavan keltaisesta kullankeltaiseksi. Puurivistön keskellä on pylväsmäinen vaahtera (Acer x freemanii ’Jeffersred’), jonka liuskoittuneet lehdet tulevat syksyllä kirkkaan punaiseksi.

Pitkän pilarimaisten puiden rivistön päättää bussipysäkin vieressä oleva punalehtinen euroopanpyökki (Fagus sylvatica f. purpurea), jonka purppuranpunaiset lehdet muuttuvat syksyllä kuparin värisiksi. Pyökki muodostaa komean, leveän latvuksen ja sen runko on sileän harmaa.

Kisakylän alkupäähän on tehty hulevesien hallinta-alue, joka tasaa sadevesien tulvahuippuja. Alueen reunassa on valuma-alue joka kerää Kerttulantien ja ympäröivän alueen ylimääräiset hulevedet ja imeyttää ne maastoon. Puustona on keltalehtistä harmaaleppää (Alnus incana ’Aurea’), jonka lehdet ovat keltaisimmillaan kasvukauden alussa ja vihertyvät myöhemmin jonkin verran. Hulevesi painanteen ympäristöön on istutettu myös siroja hapsuharmaaleppiä (Alnus incana f. angustissima), joiden lehti on hyvin kapea ja liuskoittunut. Valuma-alueen reunalla on kaunis, riippaoksainen kyynelkoivu (Betula pendula ’Youngii).