Varppeenkatu

Sijainti kartalla

Soliniuksenkadun ja Tasalankadun välissä oleva, 450m pituinen, Varppeenkatu on perusparannettu vuonna 2023-2024. Hankkeen tavoitteena on ollut kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Raision keskustassa. Myös jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuutta on parannettu erottamalla kulkumuodot toisistaan betonikiveyksellä ja asfaltilla. Varppeenkadun viihtyisyyttä on lisätty laittamalla kävelykadun varteen levähdyspaikkoja ja runsaasti erilaista kasvillisuutta. Kadun ilmeikkyyttä on myös lisätty eri värisin graniittiympyröin, jotka vuorottelevat vaihtelevasti pitkällä, polveilevalla katuosuudella.

Varppeenkadun kasvillisuus on moni-ilmeinen. Puiden ja pensaiden kukintaa on keväästä syksyyn ja vaihteleva syysruska värittää maisemaa. Kadun vihervyöhykkeillä on 25 erilaista puuta ja 15 erilaista pensasta, joten alueelle on muodostunut pienimuotoinen katuarboretum.

Kasvillisuus

Varppeenkadun pohjoispuolen kapea viherkaista rajoittuu kerrostalotontteihin. Koko matkalla on vaihtelevia pensasvyöhykkeitä, joissa on pilarimaisia puita tai matalia havuja.

Pensasvyöhykkeen alussa on aikaisin keväällä kukkiva kevätatsalea (Rhododendron x fraseri), jolla on kauniit ruusunpunavioletit kukat. Seuraavana on vuorossa erilaisia syyshortensioita (’Bombshell’, ’Pinkachu’, ’Magical Fire’, ’Sundae Fraise’), joiden kukintojen muoto ja väritys vaihtelee valkoisesta punertavaksi. 

Pikkusyreenillä (Syringa meyeri ’Palibin) on nimensä mukaiset pienet syreenin kukat ja kalminpensaskuisma (Hypericum kalmianum) muodostaa runsaan keltaisen kukkapilven.

Pensasvyöhykettä elävöittää pilarinmuotoiset puut ja pienet havut. Kapeat ja korkeat pilarituijat (Thuja occidentalis ’Columnaris’) muodostavat ryhdikkään rungon kapealle viheralueelle. Kapeaa linjaa myötäilee myös koristekirsikka (Prunus serrulata ’Amanogawa’), jonka valkoiset kukat ovat tiiviisti rungonmyötäisissä oksissa. Ikivihreä kartiomarjakuusi luo myös pilarimaisen tunnelman. Ryhdikkäästä rivistöstä poikkeavat pensasmaiset magnoliat ja kirsikat sekä pyöreät ja kartiomaiset havut.

Aikaisin keväällä kukkivat magnoliat, joiden nuput ovat talvella karvaisen suojuksen peitossa. Ilman lämmetessä karvaiset korvakkeet tipahtavat pois ja upeat, tuoksuvat kukat tulevat esiin. Tähtimagnolian (Magnolia stellata ’Rosea’) tummanpinkit nuput avautuvat vaaleanpunaisina, runsaina terälehtinä, jotka haalenevat kukinnan edetessä lähes valkoiseksi. Puhtaan valkoisena kukkivan tähtimagnolian (Magnolia stellata ’Waterlily’) nuput ovat hennon vaaleanpunaiset. Japanilaisen kasvitieteilijän mukaan nimetyn magnolian (Magnolia ’Wada’s Memory’) terälehdet ovat pitkänomaiset ja lumenvalkoiset. Pystyt nuput avautuvat ensin vaakatasoon ja lopulta ne roikkuvat alaspäin. Pyörätien varrelta löytyy myös valkokukkainen japaninmagnolia (Magnolia kobus) ja upea keltakukkainen magnolia (Magnolia x brooklynensis ’Elisabeth’), jonka kukat haalistuvat ikääntyessään kermanvalkoisiksi. Magnolioilla on kaunis, keltainen syysväri, joka lisää niiden koristearvoa.

Kävelykadun eteläpuolella kukkii aikaisin myös kääpiöonnenpensas (Forsythia x intermedia ’Minigold’), jonka kukat ovat sitruunankeltaiset. Viherkaistalla on parikymmentä erilaista lehtipuuta, joiden lehtimuodot, kukinta ja syysvärit muodostavat alueelle mielenkiintoisen kokonaisuuden. Suurimpia puita ovat metsävaahterat, keskilännentammet ja freemaninvaahterat. Puna- ja keltahevoskastanjalla on kauniit, suuret kukkatertut alkukesällä.

Pilaripyökit ja pilaritammet antavat pitkälle katuosuudelle ryhdikkyyttä ja erilaiset kirsikat ja tuomipihlajat kevään kukkaloistoa. Syksyllä viherkaistaa värittää ruskan koko kirjo.