Hopeasija! Raisio kiri elinvoimassa isojen kaupunkien ohi

WSP mittaa kuntien ja alueiden tuottavuutta, inhimillistä pääomaa ja kykyä sopeutua tulevaan 21 indikaattorilla. Tutkimus tehtiin jo viidennen kerran. Tänä vuonna pienet ja keskisuuret kaupungit nousivat ja suuret putosivat elinvoimalistalla. Porvoo ja Raisio harppasivat viime vuoden jaetulta viidenneltä sijalta jaetulle toiselle sijalle. Taakse jäivät edelliset kakkoset Helsinki (4.) ja Espoo (5.).

Turun seudulla Raisio pysyy kärkisijalla jo toista vuotta peräkkäin 158 pisteellä. Kaarina sijoittuu toiseksi 151 pisteellä. Tutkimuksen indikaattoreista Raisiossa koheni erityisesti toimintakate ja vihreän siirtymän kehitys. Lisäksi Raision asemaa nostivat väkiluvun kasvu ja väestön ikärakenne, korkeasti koulutettujen osuus ja työpaikkaomavaraisuus. 

Kuntien erot jyrkkenevät

Viime vuonna asukasluku laski 221 kunnassa ja kasvoi vain 88 kunnassa. Väestönlasku oli aiempaa suurempaa ja kasvu enimmäkseen aiempaa pienempää. Säästöt ovat osuneet pienituloisiin kotitalouksiin, ja lapsiköyhyys on lisääntynyt, mikä lisää segregaatioriskiä kaupungeissa.

Työttömyyden kasvu näkyy ensimmäiseksi suurissa kaupungeissa. Vain Espoossa työllisyys, myös ulkomailla syntyneiden, on kasvanut. Yleensä ulkomaalaisten asema työmarkkinoilla heikkenee laskusuhdanteessa. Isot kaupungit putosivat listalla keskimäärin kaksi sijaa. 

Väestö kasvaa yhä lähinnä maahanmuuton ansiosta. Nettomaahanmuutto putosi viime vuonna edellisvuoden ennätyksestä (58 000) 47 000 henkeen. Nettomuutto pieneni eniten Oulun ja Helsingin seuduilla, ja painui edellisessä jo keskimäärin tappiolle. Maahanmuuton supistuminen on jatkunut tänä vuonna.

Tutkimuksen nousijat ovat enimmäkseen kaupunkeja tai kaupunkimaisia kuntia radan tai valtaväylän varressa, lähellä keskuskaupunkia.

Raisio vihreän rakennemuutoksen kärjessä

Vihreät investoinnit ovat lisääntyneet useissa kunnissa, mutta esimerkiksi suuret kaupungit eivät pärjää päästöjen vähentämisessä entiseen tapaan. Kehitys on negatiivista lähes kaikissa ryhmissä, erityisesti suurten kaupunkien lähikunnissa. 

Vihreän rakennemuutoksen kärjessä ovat Raisio ja Rauma ja heti niiden perässä Porvoo, Pori ja Kemi. Valiojoukossa päästöt vähenevät, ja vihreitä investointeja tehdään keskimääräistä enemmän. Esimerkiksi Harjavaltaan on tulossa akkumateriaalitehdas, Raumalle on noussut huippumoderni saha ja Kemiin maailman suurin havusellua valmistava tehdas.

Vihreän rakennemuutoksen indikaattoreista Raisio saa parhaat pisteet sekä päästöjen vähenemässä että kiertotalouden työpaikkojen osuudessa. Ladattavien sähkö- ja hybridiautojen osuus on viime vuodesta noussut. Myös vihreät investoinnit asukasta
kohden ovat merkittävät.

Sähköautojen rekisteröinti hidastui erityisesti suurten kaupunkien sekä keskisuurten kaupunkien lähikunnissa. Juuri niissä työmatkaliikenteen sähköistyminen toisi säästöjä ja päästövähennyksiä, ja kotilataus olisi usein helposti järjestettävissä.

Lataa raportti ja katso kaikki tulokset