Kruunuaukio

Puiden istuttajia puistossa, graniittiset portinpylväät jossa kiveys ympärillä.

Sijainti kartalla

Kruunuaukion puisto sijaitsee keskustassa, Lautamiehenkadun ja Herastuomarinkadun välisellä alueella. Puisto on kolmion muotoinen, tasainen, pieni puistoalue kerrostalojen keskellä. Puisto rakennettiin 2025 kesän ja syksyn aikana. 

Kruunuaukion alueen kasvillisuus muodostuu monilajisista puista, jotka tuovat kukkaloistoa ja ruskan eri värejä tähän kerrostalojen keskellä olevaan pieneen puistoon. Yli kolmenkymmenen puun joukossa on erikoisia lehtimuotoja, kirjavajuovaisia runkoja, hauskoja siemennorkkoja, upeita kukintoja ja syysvärejä. Puiden moniväriset ja kokoiset marjat ja hedelmät tarjoavat monille linnuille runsaan ruokapöydän.

Ympäristöteoksen ympärille on kylvetty erilaisia luonnon kukkasia. Alueelta löytyy kaunokaista, ahomansikkaa, keltamaitetta, huopakeltanoa, niittyhumalaa, syysmaitiaista sekä valkoapilaa ja tuoksuorvokkia. Puiden ympärille on istutettu myös valkoista ja sinistä idänsinililjaa.

Graniittiset portinpylväät ovat vierekkäin, taustalla kerrostaloja.

’Kalle ja Klaara’

Kruunuaukion ympäristöteos juontaa juurensa Raisiontien jokilaakson varteen. Raisiontien ja moottoritien välisellä alueella oli vielä 1990-luvulla asutusta. Paikallinen autoliike Kallen Kaara sekä taksiautoilija Järvelän kiinteistö. Kiinteistöön johti pieni pihatie, jonka molemmin puolin oli portinpylväät. Rakennusten purkamisen jälkeen graniittiset portinpylväät toimitettiin kaupungin varastoon, jossa ne odottivat jatkokäyttöä. 

Portinpylväät sijoitettiin puistoon vieretysten, kuten ystävykset, ja heille järjestettiin nimikilpailu. Kilpailuun tuli 120 nimiehdotusta, joista viisi eteni äänestykseen. ’Kalle ja Klaara’ voitti reilulla äänienemmistöllä. Nimen ehdottaja, Pirkko tuumasi, että portinpylväät tutustuivat toisiinsa ollessaan tien molemmin. Voisiko aavistella jonkin asteista romanssia heidän välillään?

Japaninmagnolian valkoisia kukkia.

Kukkivia pikkupuita

Kevään ensimmäinen kukkija on upea japaninmagnolia, jolla on kauniit, valkoiset kukinnot. Siroilla tuomipihlajilla on keväällä pronssiset lehdet ja valkoinen, hempeä, kukinta. Niiden tummanvioletit marjat ovat lintujen herkkua. Syreenejä edustaa heinäkuun puolella kukkiva puumainen likusterisyreeni, jolla on tuoksuvat, kermanvalkoiset huiskilokukinnot.

Hernekasveihin kuuluva lakkipuulla on lehtevät, moniosaiset lehdet, valkoinen tuoksuva riippakukinto ja kaunis keltainen syysväri. Kapean kartiomainen päärynä on myös puiston erikoisuus.

Marjaomenapuiden parhaimmistoa

Puistossa on kuusi erilaista marjaomenapuuta kasvutavan vaihdellessa riippaoksaisesta pystykasvuiseen muotoon. Runsaskukkaisten marjaomenapuiden kukinnat vaihtelevat puhtaan valkoisesta, voimakkaan purppuran punaiseen. Valkoiset kukat ovat nuppuisena punaiset tai vaaleanpunaiset ja muuttuvat vasta auetessaan valkoisiksi. Syksyllä pienet koristeomenat ovat joko punaisia, keltaisia tai oransseja ja lehtien syysväri vaihtelee oranssin ja punaisen sävyissä.

Erilaisia purppuraomenapuita

Purppuraomenapuissa on nimensä mukaisesti voimakkaan punaiset, jopa tuoksuvat kukat. Joillakin lajikkeilla lehdistö on tummanpunainen ja liuskoittunut. Purppuraomenapuiden koristeelliset hedelmät ovat pienet, väriltään tummanpunaiset, jotka kelpaavat myös lintujen ravinnoksi.

Rusokirsikan kukkia paljon kirsikan oksissa.

Kirsikoita ja orapihlajia

Puistossa on myös vaaleanpunaisena kukkiva rusokirsikka ja valkoinen tokionkirsikka sekä näiden oletettu risteytys, pilarimainen ’Spire’. Kirsikkaluumuja on kaksi tummanpunalehtistä lajiketta, joiden lehdet puhkeavat keväällä rubiininpunaisena, samaan aikaan vaaleanpunaisten kukkien kanssa.

Kesäkuussa kukkivat runsaasti huomiota herättävät, punakukkaiset orapihlajat. Niiden syysväri on kauniin oranssinkeltainen.

Monenlaisia pihlajia

Puistoon on istutettu useita erilaisia pihlajia, joilla on värikäs ruska ja keväinen, valkoinen kukinta. Laavapihlaja, birgitanpihlaja, hopeapihlaja sekä pylväsmäinen pihlaja ovat hyvinkin erilaisia lehdistöltään ja kasvutavaltaan kuin tavallinen kotipihlaja. Laavapihlajan lehdet muistuttavat pyökin lehtiä ja hopeapihlajan lehdet ovat harmaanvihreät. Rosmariinipihlajalla ja sirokasvuisella punahelmipihlajalla on vaaleanpunaiset marjat, birgitanpihlajalla taasen keltaiset marjatertut.

Värikkäitä vaahteroita

Alueella on huntu- ja amurinvaahtera sekä tähkä- ja kirjavalehtinen saarnivaahtera. Näillä vaahteroilla on mm. hieno syysväri, kauniit lehdet ja erikoinen rungon väritys. Myös siemennorkot ja silmut ovat erityisen kauniita.

Liitteet